Kekäläisten suku


- Taimo Hagman

Kekäläisten suku on satojen vuosien aikana levittäytynyt laajalti Itä-Suomeen. Kirjallista dokumenttia löytyy Säämingin pitäjästä vuodelta 1541, jolloin katsotaan Suomessa yleensä ensimmäisten kirjallisten tietojen merkitsemisen alkaneen.


Muuttosuuntia

Kekäläisiä tai Kekälesukua on ollut Itä-Suomessa jo ennen vuotta 1541. Ennen Pähkinäsaaren rauhaa (1323), jolloin Ruotsi-Suomen ja Venäjän raja ensi kerran määriteltiin, muodosti Savo laajan karjalaisen alueen, jonne kaskeamista ja metsästystä harjoittavat asukkaat hakeutuivat idästä päin. Kekälesuvun historiaa tutkinut lappeenrantalainen Pentti Kekäle toteaa asukkaiden levinneen kolmea eri reittiä: yksi Kannaksen, Äyräpään Vuoksen ja Etelä-Saimaan kautta, toinen Käkisalmesta Hiitolanjoen kautta Simpelejärvelle ja Saimaalle sekä kolmas Käkisalmesta Savoon.

Pohjois-Savo oli keskiajalla asumatonta korpea, jonne saapui ainakin 1300-1500-luvuilla lähinnä vesiväyliä seuraten kaskenpolttajia, kalastajia ja metsästäjiä. Myöhemmin 1400-luvun lopulla Olavinlinnan rakentaminen ja valmistuminen toi lisäväkeä, työtä ja linnan ylläpito ansaintamahdollisuuksia. Mm. Kekäläisten Riistaveden kruununkalastamon ”kuninkaan kalastamon” tehtävänä oli Savonlinnan väen tarpeiden tyydyttäminen 1500-1600-luvuilla. Kekäläisiä palveli myös Ruotsi-Suomen armeijassa.

Savon historian kirjoittaja Veikko Saloheimo on tehnyt luettelon niistä Kekäläisistä, jotka ovat lähteneet 1600- ja 1700-luvuilla Savosta ja Viipurin Karjalasta. Tällöin on muutettu mm. Parikkalaan, Käkisalmelle, Inkerinmaalle, Viroon, Venäjälle ja Ruotsiinkin. Kekäläisiä on asunut myös Pietarin eteläpuolella Venjoen kylässä. Myös Kannaksella Raudussa ja Kivennavalla on asunut Kekäläisiä 1700-luvulla Kiihtelysvaaran pitäjästä on Kekäläisiä siirtynyt mm. Ilomantsiin ja Värtsilään.

Suuri suku

Tutkintatyön aikana on selvinnyt, miten laaja ja laajalle levinnyt Kekäläisten suku todella on. Osaltaan tutkimustyötä on auttanut se, että suvustansa on ollut samanaikaisesti kiinnostunut useampia henkilöitä, jotka kuuluvat suvun Riistajärvikylästä lähteneeseen haaraan. Näin on tutkijoilla ollut henkilökohtaista kiinnostusta seurata omaa sukuhaaraansa 1600-luvulta nykypäivään. Toisaalta tietokoneiden samanaikainen yleistyminen on edesauttanut tietojen keräämistä yhteiseen tiedostoon. Varsin arvokkaan ja suuren työn teki edesmennyt kuopiolainen opettaja Juha Heikkinen, jonka tiedostot ovat olleet keskeisenä runkona.

Kekäläinen- ja Kekälesuvut

Toivomme yhä uusien Kekäläisten eri sukuhaaroista tulevien henkilöiden innostuvan työhön ja jatkavan laajan sukumme kartoittamista. Kiinnostavaa olisi liittää myös Kekäle-suvun tiedot yhteiseen tiedostoon. Niin ikään naisten osuus on vaillinainen, koska kirjalliset dokumentit seuraavat pääsääntöisesti miesten – ja näistä usein perheen vanhimpienpoikien - elämää. Tekninen kehitys antanee entistä paremmat mahdollisuudet laajojenkin tietomäärien hallintaan.

Sukukirja

Kekäläisten Sukuseura ry on julkaissut vuonna 1999 Kekäläisten suvun sukukirjan ”Tulen tähteitä – Puovo Kekäläisen porukkoo 1600-1900”. Siinä pidetään suvun kantaisänä Tavisalmen (myöhemmin Kuopion) pitäjän Riistajärvenkylään (myöhemmin = Riistaveden) v.1590 syntynyttä talollista Heikki Pekanpoika Kekäläistä. Hänestä voidaan osoittaa suora sukulaisuussuhde aina nykypäivään saakka.

Juvalla on merkitty Kekäläinen vuonna 1562.

Mikkelin pitäjän Savilahdella/Savolahdella on merkintöjä Kekäläisistä.
Nämä antanevat lähtökohdan suvun jatkuvalle, laajemmalle ja syvällisemmälle tutkimiselle.